Haaste haaveksijoille

Tämä on haaste juuri sinulle! Siis sinulle, joka luet tätä tekstiä. Sinulle, jolla on joku haave. Tai sata haavetta. Haaveesi voi olla mikä tahansa, iso tai pieni: oma talo, uusi auto, sairauden voittaminen, sen ensimmäisen tai vaikka seitsemännen lapsen saaminen, hevosen hankkiminen tai missikisojen voittaminen... kirjan kirjoittaminen tai maailmanympärimatka. Tai vaikka yrityksen perustaminen, ylennyksen saaminen, uuden harrastuksen aloittaminen tai unelmien prinssin löytäminen. Meillä kaikilla on haaveita, ja joskus niiden saavuttaminen tuntuu mahdottomalta.

Lue edellinen postaukseni Haaveiden toteuttamisesta ja sen kommentit, niin ymmärrät, mistä tässä haasteessa on kyse.

Tee sitten haaveistasi aarrekartta. Aarrekartan saat toteuttaa ihan miten haluat. Voit leikellä lehdistä kuvia ja sanoja ja liimailla ne kartongille. Voit piirtää tai maalata. Voit käyttää kynää tai tietokoneen piirustusohjelmaa. Voit rakentaa puusta, ommella tai kutoa, voit kirjoittaa runon tai kirjeen, tai vaikka sadun. Voit valokuvata tai videokuvata, voit vaikka leipoa. Voit tehdä aarrekarttasi vaikka hamahelmistä tai piipunrasseista, jos siltä tuntuu. Toteuta aarrekartta tekniikalla, joka on sinulle luontevin. Tärkeintä on, että se sisältää ne sinun haaveesi, joiden tahdot toteutuvan. Tärkeää on myös paneutua asiaan ja jäsennellä haaveet mielessäsi konkreettisiin muotoihin. Kartassa voi olla yksi haave tai vaikka kymmeniä. Laita siihen myös päivämäärä, jolloin olet tehnyt karttasi. Halutessasi voit laittaa siihen myös sen päivämäärän, mihin mennessä haaveesi toteutuvat.

Ja jotta tämä olisi blogimaailmaan sopiva haste, esittele aarrekartta-ajatus omassa blogissasi ja kerro mistä on kyse. Voit kertoa omin sanoin tai laittaa linkin tänne tai kopsata minun ohjeeni. Haasta kaikki lukijasi mukaan.

Kun oma aarrekarttasi on valmis, sijoita se paikkaan, jossa näet sen mahdollisimman usein. Ja esittele se blogissasi.

Oma aarrekartta saattaa olla niin henkilökohtainen asia, ettei sitä halua näyttää koko maailmalle. Siinä tapauksessa voit kertoa joitakin valittuja paloja omasta kartastasi, vaikka valitsemastasi tekniikasta tai kartan tekemisestä.

Toivotan iloa aarrekarttasi tekemiseen! Jos tartuit haasteeseen, kerro minullekin!

Haaveiden toteuttamisesta

Ti kirjoitti blogissaan haaveistaan, joiden toivoo toteutuvan, kun ne sanoo blogissa "ääneen". Siitä tuli mieleeni oma haaveidentoteutumiskokemukseni. Tämä menee nyt vähän hihhulijuttuihin, mutta sallittakoon se minulle.

Elettiin elokuuta 2007, kun jouduin eräässä tapahtumassa työpajaan, jossa askarreltiin "aarrekartta". Ryhmää veti jonkin sortin elämäntapaintiaani, joka oli hyvin vakuuttunut siitä, että kun leikkaamme lehdistä kuvia ja sanoja, jotka kuvaavat haaveitamme, ja liimaamme ne isolle paperille, haaveemme käyvät toteen.

Voi, mitä huuhaata! Olin jokseenkin vaivautunut, mutta tein silti työtä käskettyä. Tarjolla oli aikakauslehtiä, joista ei millään löytynyt minun haaveisiini sopivaa aineistoa. Oli mitä lie gloriaa ja kauneutta ja terveyttä. Ärsyttävää hommaahan se oli, minun mielestäni.

Koska se suurin haaveeni oli saada meille oma, oikea koti, liimasin keskelle aarrekarttaani sanan KOTIIN ja piirsin kuvan vanhasta hirsitalosta. Piirtää ei olisi saanut, mutta kun gloriassa ei ole kuvia vanhoista räyskätaloista.

Oma talo oli silloin yhtä todennäköistä saavuttaa kuin lottovoitto. Siihen olisi tarvittu ihme.

Aarrekarttani painottui sen haavekodin kuvailuun: oli omenapuita ja saunaa, aittaa ja kirkkaita vesiä, värien sekamelskaa ja vanhoja huonekaluja, räsymattoja, maalaisromantiikkaa ja omaa rauhaa. Oli remonttia ja nikkarointa.

Tuohon aikaan minä olin ahdistunut ja ilmeisen masentunut, ja halusin vain piileskellä maailmalta työttömänä, tai jos työttömänä en saisi olla, niin ainakin työkyvyttömyyseläkkeelle olisi ollut mahtavan hienoa päästä. Yhtä epätodennäköistä kuin saada oma talo, oli ajatus siitä, että ikinä kykenisin sujahtamaan takaisin työtätekevien ihmisten maailmaan.

Siitä huolimatta liimailin aarrekarttaani sellaisia sanoja, kuin "työskentelee kotona", "käsintehty" ja "toimiva työpiste". Ja "ahdistus aisoihin".

Kun palasin kotiin tuosta tapahtumasta, minuun iski kuume. Istuin pihalla peittoihin käärittynä nauttimassa kesän viimeisistä kauniista päivistä ja selasin omia sisustuslehtivarastojani. Päätin askarrella aarrekarttani valmiiksi.

Ruma askartelu piti kuulemma laittaa seinälle sellaiseen paikkaan, josta sen näkee joka päivä. Minä tosiaan jopa laitoin sen seinälle: eteisen pimeään koloseen, josta sen näki aina, kun tuli ulos vessasta, mutta jossa se ei yhtään haitannut kodin sisustusta, koska se ei näkynyt mihinkään muualle.

Ajan kuluessa nakkasin kuitenkin mokoman rumiluksen vinttiin ja unohdin sen sinne. En ajatellut asiaa sen enempää.

Kun vuosi sitten pakkasin tavaroita meidän muuttaessamme tänne uuteen, omaan kotiimme, tuli aarrekartta vastaan. Jäin tutkailemaan niitä kuvia ja sanoja, jotka olin silloin kolme vuotta aikaisemmin arkille liimannut. Hämmästyin siitä, miten moni asia oli toteutunut. Melkein jokainen.

No, rantasaunaa emme saaneet, mutta saunan kuitenkin. Ja sen vanhan hirsitalon ja värisekamelskan. Vanhat ikkunat ja vankan kivijalan. Vanhoja, kurppaisia huonekaluja ja ihan oman rauhamme ilman naapureita. Ja kirkkaat uimavedet ja mahtavat työtilat. Ja työn, joka oli juuri sitä, mistä olin haaveillut. Ahdistuksetkin olivat poissa, elämä iloa täynnä ja aamut kiireettömiä.

En minä vieläkään usko aarrekartan taikavoimiin, mutta kyllä se omien toiveiden erittely ja niiden ylöskirjaaminen voi hyvinkin auttaa haaveiden toteutumiseen.

Pitäisikö minun tehdä nyt uusi aarrekartta, kun tuo työkuvio ei ole ihan vielä just kohdilleen sitä, mitä haluan sen olevan?

Tehkäähän tekin.