Jo ensimmäisellä telanvedolla näin, että värivalintani oli osunut ihan nappiin. Päädyin violettiin, joka on melkein purppuraa - enemmän punainen kuin sininen.
Ja heti, kun aukaisin maalinpurkin, näin, että jotain on pahasti vialla.
Koska olen ehtinyt jo moneen kertaan tutustua Uulan Intoon, tiesin, ettei siihen kuulu klimppejä. Maalipurkin pohjalle oli kuitenkin jämähtänyt iso kerros maalia paksuksi mönjäksi, johon sävytyskään ei tietysti ollut sekoittunut. Kun sekoitin maalia pohjia myöten, jähmeä tahma ei liuennut, vaan jäi kokkareiksi.
Kun telasin maalia seinään, kokkareita tuli kaiken aikaa mukana, ne litistyivät telan alle ja levittivät vitivalkoista maalia violetin sekaan. Aika hankalaa oli saada tällaisella töhkällä aikaan tasaista pintaa.
Tietysti maali olisi pitänyt viedä takaisin kauppaan. Mutta mitä luulette, lähdenkö minä ajamaan Lappeenrantaan asti siinä vaiheessa, kun suojapaperit on levitetty lattioille, maalausvaatteet puettu päälle ja kalusteet siirretty huoneen vastakkaiseen nurkkaan? No en tietenkään. Ja mahtaisiko koko kauppakaan olla sunnuntaina auki?
Toinen kerros maalia piti hinkata telalla seinään niin moneen kertaan, että kaikki vaaleammat alueet lopulta sekoittuivat violettiin.
Kaksi seinää minä sain tänään valmiiksi. Kolmannelta seinältä pitää poistaa yksi tapettikerros, ennenkuin pääsen sitä maalaamaan. Ja neljännelle seinälle suunnittelen tekeväni tilkkutäkin - erilaisista tapetinpaloista kootun värikkään pinnan.
Laitan myöhemmin lisää kuvia, sillä nyt minun on jo parasta kipittää pihalle nauttimaan auringosta niin kauan, kuin sitä meillekin suvaitaan tarjota.
