sunnuntai 14. joulukuuta 2025

Joulun etsimistä

Joulumieli on ollut kateissa, eikä jatkuva vesisade ole auttanut asiaa mitenkään. No, oikeasti meillä on juuri tällä hetkellä valkoinen huntu maan päällä, eli asiat eivät ole niin kurjasti, kuin yritän antaa ymmärtää. Kolme pientä pakkaspäivää ovat olleet tervetulleita, mutta sade syrjäyttää ne taas huomenna ja joulusta on tulossa musta.

Haimme joulukuuset itsenäisyyspäivänä ja teimme piparkakkutalot. Piparin tuoksu ja kuusessa loistavat kynttilät tekevät kodista kodikkaan ja apeasta mielestä vähän paremman. Sorruin muuten taas tekemään liian ison piparitalon. Rakensin kolmikerroksisen tornimaisen hökötyksen, ja sitten tajusin, millaista pöljyyttä toimitan. Eihän yksi ihminen tarvitse kuin pikkuisen piparitalon! Syötin siis Heilalle kaksi alinta kerrosta ja ylimmästä syntyi yksinään aivan söpö talo.

Olen viimeiset vuodet viettänyt aatot yksin tai kahdestaan Heilan kanssa, mutta jotenkin kävi niin, että nyt kutsuinkin äitini ja siskoni perheensä kanssa aatoksi luokseni. Joku joulusyyllisyys iski minuun sitä syystä, etten ole äidin jouluihin osallistunut lainkaan hänen leskeksi jäätyään. Sukulaisten tänne tuleminen tuntuu kuitenkin ihan mukavalta ajatukselta, vaikkakin kuuden hengen jouluaterian loihtiminen on tässä köyhäilyelämässäni aika älytön panostus. Onneksi juurekset ovat halpoja ja kinkun syöjiäkin taitaa olla niin vähän, että selviän Lidlin valmiiksi siivutetulla versiolla.

Lahjat jäävät mitättömiksi, mutta en niistä ole muutenkaan enää aikoihin kovin paljon perustanut. Toivottavasti en itsekään saa paketteja. Minulla on jo kaikki tavara, mitä voin kuvitella tarvitsevani ja liikaakin.

4 kommenttia:

  1. Perhejoulu kuulostaa kyllä ihan kivalta. Toivottavasti ei iske stressi, kai kaikki voisivat vähän osallistua ateriaan? Näin meillä ainakin on tehty jo vuosikaudet.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sieltä tullaan aattoaamuna autolla Suomen toiselta laidalta saakka ja äiti taitaa olla kokkauksensa kokkaillut, joten kyllä tämä nyt ihan minun piikkiini menee. :D

      En usko, että alan stressata. Jouluruoat ovat oikeastaan aika helppoja tehdä ja kun laadin listan etukäteen, niin selviän varmasti. Ainakin vähennän siskon taakkaa, kun hoitelen tarjoilut itse.

      Poista
  2. Aivan ihana piparkakkutalo!! 😍 Mä oon niin laiska tekemään mitään tuollaista, mutta ihailen muiden taloja kyllä. Jouluun kuuluu valkoinen maa ja jos sitä ei ole, niin surkea fiilis siitä tulee. Ei olis paljon pyydetty se valkea joulu!

    Kiva kuulla, että järkkäät sukujoulun! 💖 Voishan se olla osittainen nyyttäri! Mä vein aina jotain kun menin vanhempien luo joulunviettoon. Kasvissyöjänä keksin tehdä perunasalaattia ja viedä sitä mukanani ja siitä tuli hitti, joka kuuluu meidän jouluun edelleen. Lahjat on mun mielestä tosi kivoja, jos voi antaa aineettomia sellaisia. Vaikka ”opetan sinulle jonkun uuden taidon ensi vuonna” jne. 🥰

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulle se piparitalo on ihan olennainen. Kuusi, joulukalenteri ja piparkakkutalo.

      En halua nyyttärimeininkiä, kun ideana oli nimenomaan ottaa siskolta pois järjestelyvastuu. He ajavat satoja kilometrejä aamulla tänne, niin siinä on ihan tarpeeksi työtä. :)

      Aineettomat lahjat on kyllä hyviä - jollei sitten ala stressata sitä, että on mennyt lupaamaan liikoja.

      Poista

Kaunis kiitos kommentistasi! Jos pystyt, kirjaudu tai anna nimimerkkisi. Anonyymiys on ok, kunhan käyttäydyt nätisti.