Oranssi aurinko

Kun sukanvärikeittiönvärivalaistuminen iski, tohdin alkaa maalata keittiötä. Aloitin kaapistosta. Avasin kirpparilta aiemmin ostetut lakkamaalipurkit ja totesin maalien olevan ihan priimaa. En yleensä koskaan maalaa lakkamaaleilla, sillä ne haisevat niin, että kärsin samantien päänsärystä ja vuotavista silmistä. Mutta kun halvalla saa, niin silloin kärsitään. Ja keittiön kaapeissa tuollainen maali kyllä puolustaa paikkaansa. Nyt pakkastakaan ei enää ole, joten pystyn tuulettamaan keittiön kunnolla.

Kahta maalia sekoittamalla sain aikaan juuri haluamani kirkkaanoranssin värin. Vähän harmitti, kun olin jo aikaisemmin maalannut kaapit lateksilla: entiset sudinjäljet eivät nyt peittyneet ollenkaan, ja lisäksi uusi maali valui ja vaaalui ja valuuuiii... Mutta ei se mitään. Ihan hienot kaapeista tulivat. Varsinkin, kun muistellaan, millaiset ne olivat alunperin (kliks).

Ammattitaidoton timpuri taas vauhdissa

Tänään aloitin keittiön rakennetutkimukset. Aiemmin vuotava katto kun oli saattanut vuotaa myös keittiön kohdalta. Meillä oli tarvetta saada tietää, onko keittiö kunnossa vai vaatiiko se suurempia remontteja.

Porasin lastulevyseiniin useita reikiä, joista pystyin tarkistamaan lasivillojen kunnon pistokokeilla. Olipas mukavaa kaivaa kolosista esiin kuivaa ja kelvollista mineraalivillaa! Se tarkoittaa sitä, että voimme jättää lastulevyt paikoilleen. Olisi ollut kamalaa joutua repimään kaikki irti, jos seinissä olisikin ollut märkää. Pelkästään kaikki keittiön sähköjohdot ja niiden irrotteleminen tuntui ajatuksenakin jo liian työläältä.

Minua ilahdutti myös se, että rei´istä kurkkimalla näin vanhan pinkopahvin, joka oli maalattu iljettävän mintunvihreäksi! Ei siis edes tullut himoa ottaa pinkopahveja esiin kauneutensa vuoksi. Keittiön sisustaminen voi nyt viimeinkin alkaa!