Pigmenttien ihmeellinen maailma

Aamuinen soittokierrokseni pigmenttejä myyviin yrityksiin oli hämmentävä.

Kymin Palokärjestä sanottiin, ettei heidän krominkeltaistaan saa lainkaan käyttää seinämaalaukseen sen sisältämän lyijyn vuoksi. Lyijy on haitallista nautittuna, ja pigmentti on tarkoitettu taidemaalaukseen. Muu käyttö kielletty. Voih.

Seuraavaksi soitin Uulatuotteelle, jolla on valikoimissaan myrkytön krominkeltainen pigmentti. Heidän nettisivuillaan kuitenkin selkeästi lukee, ettei sitä suositella kalkkipohjaisiin maaleihin. Miksi? Minulle ei kuitenkaan osattu antaa minkäänlaisia neuvoja tai selityksiä. Puhelimessa ollut nainen toisteli vain, ettei hän tiedä, miksi krominkeltainen ei sovellu kalkkimaaleihin. Ja ei kuulemma kukaan muukaan osannut sanoa syytä. Minä jäin vähän suu auki. Tällaiseen "asiantuntemukseen" en ollut lainkaan osannut varautua.

Kolmanneksi soitin Sateenkaariväreihin, joka myy lyijyä sisältävää krominkeltaista pigmenttijauhetta. Ystävällinen mieshenkilö kertoi, että lyijy on syötynä vaarallista ja siksi sitä ei suositella sisämaalaukseen. Hän kuitenkin oli sitä mieltä, että jos seiniä ei mene nuoleskelemaan, ei lyijystä pitäisi olla mitään terveyshaittoja, mutta nykyiset säädökset ovat kireitä. Jos kuitenkin haluan pelata tyystin varman päälle, minun kannattaisi käyttää jotakin toista keltaisen sävyä, joka ei sisällä myrkyllisiä ainesosia. Sateenkaariväreillä on kuulemma pari muuta keltaista, jotka ovat lähellä haluamaani silmiäsärkevää sävyä. Luulenpa, että ajelen tässä joku päivä Viialaan tutustumaan huolellisemmin vaihtoehtoihin.

Yhdelläkään näistä perinnemaalifirmoista ei ole esittää minkäänlaisia värikarttoja pigmenteistään. Mitä kenellekään sanovat "ftalosininen", "joleskeltainen" tai "oksidivihreä"?

Nämä kuvassa olevat pigmenttipurkit ovat naapurini omaisuutta ja ne on ostettu Hangon Väristä. Kuvasin purkit, jotta kiinnostuneille olisi tarjolla edes jonkinlainen värikartta. Alempaa kuvaa suuremmaksi klikkaamalla saa selvää myös etikettien teksteistä. Ehkä tässä olisi hiukan osviittaa värimaailmaan eksyneille?

Alimman rivin sinisistä tulisi kyllä aika passeli olohuone...

Tulkoon aurinko!

Jouduin elämään kokonaisen viikon ilman tietokonetta. Se oli vaikeaa, mutta sen ansiosta sain vihdoin aikaiseksi ostaa säkillisen kalkkia ja kokeilla maitomaalia. Ihanat pigmentit olin aiemmin tilannut Kymin Palokärjestä.

Haaveenani on saada auringonkeltainen toimisto, ja tilaamani krominkeltainen pigmentti on täsmälleen se keltainen, jonka seiniini haluan. Sitä ei kuitenkaan suositella maitomaaliin, joten tilasin testimielessä myös englanninpunaisen pigmentin, joka soveltuu kuulemma parhaiten tähän tarkoitukseen. Englanninpunainen ei kyllä minun silmissäni ollut punaista nähnytkään, vaan se oli selkeästi tummanruskeaa.

Keltainen maali sai minut aivan liekkeihin. Ensinnäkin maitomaali on ihan huippua! Sen sekoittaminen on helppoa: 1 dl rasvatonta maitoa, 30 g pigmenttiä ja 10 g kalkkia. Tällä määrällä maalaa arvioini mukaan noin yhden neliömetrin alueen. Maali levittyy ihanasti ja käyttäytyy kiitettävästi myös vanhan paperitapetin päällä. Se kuivuu hetkessä ja sutien peseminen käy kädenkäänteessä vedellä. Litrahinta taitaa olla alle euron luokkaa. Keltainen väri oli kirkkaudessaan aivan yliveto, ja toi harmaaseen päivään ison latauksen aurinkoa. Englanninpunainen peitti yhdellä maalikerroksella, joten se on vielä riittoisamapaa kuin krominkeltainen.

Eli täydellistä, eikö? Ei aivan, sillä krominkeltainen pigmentti sisältää lyijyä ja purkin kylkeä koristaa komea pääkallo. On otettava selvää, millaiset terveyshaitat seuraavat sitä onnetonta, joka maalaa sisäseinänsä lyijymaalilla.